Eskatologia (Eschatology)

Viimeisten asioiden tutkimus: mihin sivilisaatio on matkalla, mikä lasketaan lopuksi ja onko loppu määrätty vai valittu. Vanhempi eskatologia kohtelee loppua jonakin annettuna — tuomiona, romahduksena tai pelastuksena, joka saapuu maailman ulkopuolelta aikataulun mukaan, jota kukaan ei hallitse. Koherentti näkemys kääntää tämän nurin. Loppua ei oteta vastaan; se rakennetaan. Se, miksi sivilisaatio ehtii muodostua siihen mennessä, kun jokin yksittäinen keho pettää, riippuu siitä, mitä vapaat yksilöt sillä välin vaihtavat, oppivat ja korjaavat. Vapaaehtoisen yhteistyön vallitessa niukkuus kutistuu, tieto kasvaa ja ihmisen hengissä pitävät järjestelmät paranevat vuosi vuodelta. Kuolema lakkaa olemasta elämän määrätty päätepiste ja muuttuu korjauksen vikatilaksi — ongelmaksi, jolla on tekninen osoite, ei ulkopuolelta langetetuksi tuomioksi. Hyvä uutinen on vapaiden ihmisten eskatologia: loppu, jota kohti sivilisaatio rakentaa, on rajaton elämä kaikille, jotka auttavat sitä rakentamaan. Kysymys siirtyy muodosta "mitä tapahtuu sen jälkeen, kun kuolemme?" muotoon "kuinka kauan, ennen kuin meidän ei enää tarvitse?" Se, että virtaus saattaa sisältää meitä vanhempia mieliä, on mahdollisuus punnittavaksi, ei tuomio odotettavaksi; onnellisuuden tie ei kaipaa saapuvaa pakkotäytäntöönpanijaa.